AHOT-prosessit korkeakouluissa

Korkeakoulujen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamiskäytännöt on luontevaa liittää henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSin laatimiseen.  HOPS-ohjauksen avulla selvitetään, onko opiskelijalla  tutkintoon sopivaa osaamista ja millä tavoin hänen tulisi sitä osoittaa.  Toimivien AHOT-käytäntöjen perustan luovat osaamisperustaiset opetussuunnitelmat, jotka sisältävät tarkkoja kuvauksia koulutusohjelmissa ja tutkinnoissa vaadittavista osaamisalueista ja joihin vertaamalla opiskelija voi tunnistaa ja arvioida omaa osaamistaan

Aiemmin hankittua osaamista tulisi tarkastella kaikkien uusien opiskelijoiden kohdalla ensimmäisen lukuvuoden kuluessa ja siihen voidaan palata opintojen edetessä. Yleensä hyväksilukemista tulisi hakea ennen korvattavien opintojen alkamista. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen hakeminen on opiskelijan itsensä vastuulla eli AHOT-prosessi käynnistyy hänen aloitteestaan.

Korkeakoulujen on hyvä laatia lomake sekä formaalin että epävirallisen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen hakua varten. Hakemukseen liitetään vaadittavat näytöt aiemmasta osaamisesta.  Jos kyseessä ovat aikaisemmat toisessa oppilaitoksessa suoritetut eli formaalit opinnot, liitteeksi tarvitaan todistus niiden suorittamisesta (esim. opintosuoritusote) ja kuvaus niiden sisällöstä (esim. opetussuunnitelma). Jos kyseessä on muualla kuin oppilaitoksessa hankittu osaaminen, hakijan tulee näyttää osaamisensa opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Erilaisia näyttötapoja ovat mm. kirjalliset ja suulliset kuulustelut, portfoliot sekä työnäytteet.

AHOT-hakemukset tulee arvioida korkeakoulun laatujärjestelmän kriteerien mukaisesti ja hyväksytyt hakemukset tulee kirjata korkeakoulun opintojärjestelmään. Hylätyistä hakemuksista tulee antaa perusteltu tieto opiskelijalle, jolla on oikeus valituksen tekemiseen säädetyssä ajassa.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on hyvä suorittaa keskitetysti ja koordinoidusti tietyllä tasolla (oppiaine/ yksikkö/laitos/ koulutusohjelma/tiedekunta/tulosyksikkö). Tämä mahdollistaa osaamisen arvioinnin kokonaisuutena, parantaa opiskelijan oikeusturvaa, säästää vastuuopettajien aikaa, vahvistaa vastuuhenkilöiden osaamista sekä prosessin kontrollointia väärinkäytöksien ehkäisemiseksi. Keskitetty ratkaisu tulisi kytkeä osaksi yksikön normaalia toimintaprosessia eikä osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle tuoteta erillistä rakennetta. Opiskelija osoittaa osaamisensa sovitulla näyttötavalla, jolloin opetuksen asiantuntijat arvioivat opiskelijan esittämät
oppimistulokset ja sen, vastaavatko ne opintojen osaamistavoitteita.

Lisäksi on tärkeä huolehtia siitä, että ohjausprosessin eri toimijoille annetaan säännöllisesti koulutusta sovellettavista AHOT-ohjeista ja -käytännöistä. Myös opiskelijoille annettavan AHOT-ohjeistuksen tulee olla ajantasaista, ymmärrettävää ja helposti saatavilla olevaa.

AHOT-prosessit tulee ottaa huomioon korkeakoulujen useiden eri alueiden toimintojen suunnittelussa ja kehittämisessä:
• opetussuunnitelmatyö
• ohjauksen kokonaisuus
• kv. strategia ja toiminnot
• yritysyhteistyö
• opinnäytetyöprosessin koordinointi
• kieltenopetuksen kehittäminen
• aikuiskoulutuksen kokonaisuuden hallinnointi

 

Muuta aiheeseen liittyvää:

Osaamisen tunnistaminen korkeakouluissa

Osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa

Työkalut