Korkeakoulut

Osaamista voi saavuttaa koulutuksen lisäksi myös elämänkokemuksen ja työssä oppimisen kautta. Erilaisia vahvuuksia ja taitoja kertyy elämän eri osa-alueilta jatkuvasti ja nämä oppimiskokemukset muodostavat osaamisrakenteen, joka usein jää vaille tunnistamista. Oppimista tapahtuu sekä palkallisessa että palkattomassa työssä, perhe-elämästä huolehtimisen ja organisoinnin kautta, vapaa-ajan toiminnoissa, kuten harrastustoiminnassa, vapaaehtoistyössä tai järjestötyössä, sekä erilaisissa elämän avain-kokemuksissa ja tapahtumissa. Näissä elämän eri ulottuvuuksissa syntyvästä osaamisesta jää näkyviin vain se, mikä merkitään virallisiin tutkintotodistuksiin ja dokumentteihin. Todellinen osaaminen on syvempää ja laaja-alaisempaa, ja jää yleensä näkymättömiin pinnan alle. Tämän pinnan alla olevan osaamisen nostaminen pinnan yläpuolelle näkyväksi tarjoaa haasteen korkeakoulutuksen arviointimenetelmien kehittämiselle.Oppijalle aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamiskäytännöt voivat olla motivoivia, sillä parhaimmillaan hänen ei tarvitse suorittaa uudelleen samansisältöisiä kursseja, jos hän pystyy todistamaan osaamisensa.

Suurin osa korkeakouluille tulevista tunnistamis- ja tunnustamistehtävistä on helposti selvitettäviä, sillä korkeakouluopiskelijat hakevat korvaavuuksia toisissa oppilaitoksissa tehdyille opintosuorituksille. Suurin haaste korkeakouluille kuitenkin on muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustaminen. Helpoimmin tällaista osaamista voidaan sisällyttää opetussuunnitelman sellaisiin jaksoihin, joissa osaamistavoitteet on palautettavissa mitattaviin taitoihin.

Korkeakouluille aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen on haaste. Haasteena on toimivien osaamisen tunnistamis- ja tunnustamiskäytäntöjen luominen ja niiden kytkeminen opetuksen laadun jatkuvaan kehittämiseen. Aiemmin hankittua osaamista on arvioitava samoilla kriteereillä ja menetelmillä, joita opintosuoritusten arvioinnissa muutenkin käytetään. Arviointimenettelyillä on pystyttävä kuvaamaan osaamistavoitteet, ja arvioinnin on tuettava oppimista ja todellista osaamista.

Korkeakoulu voi myös hyödyntää konkreettisesti arviointitilanteita. Samalla kun arvioidaan oppijan muualla kuin muodollisissa opinnoissa hankittua osaamista, oppilaitos saa arvokasta tietoa siitä, millaista osaamista työelämä tuottaa ja tarvitsee. Tunnustamismenettelyjä soveltamalla korkeakoulu voi myös onnistua lyhentämään opiskeluaikoja.

 

Muuta aiheeseen liittyvää:

AHOT-prosessit korkeakouluissa

Osaamisen tunnistaminen korkeakouluissa

Osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa

Työkalut

Yliopistojen AHOT-infoja

Ammattikorkeakoulujen AHOT-infoja