Tekniikan ala

TEKNIIKAN TYÖRYHMÄN SUOSITUKSET

 

  1. Suoritusmerkinnät on saatava korkeakoulujen kesken yhteismitalliseksi ja ahotoinnin kautta tunnistetut opintopisteet tulee antaa samoin kriteerein ja arvosanoin kuin opintojen muutkin opintopisteet. Työryhmä katsookin, että ahotoinnin kautta tutkintoon hyväksyttävällä opintopisteiden määrällä on nyt ja tulee suurella todennäköisyydellä jatkossa olemaan jokin maksimiraja, joten opiskelijan ahotoidut opintopisteet pitää käydä ilmi opintorekisteristä.

  2. Tekniikassa on useita eri aloja, joilla on selvästi erilaiset osaamisprofiilit. Tutkintojen tuottamassa osaamisessa korostuvatkin spesifit ammatilliset taidot, yleisten työelämätaitojen ohella. Tekniikan alalla osaamistavoitekuvaukset tulee laatia opintojaksotasolla, jotta niistä on hyötyä käytännön hyväksilukutilanteissa. Opintojaksojen kuvaamisessa tulisikin käyttää yhteisiä otsikoita, yhteisiä termejä, jotka helpottaisivat opintojen keskinäistä vertailua ja näin ollen myös arviointia. Lisäksi kuvaukset pitää laatia tasoille 1–3–5.

  3. Lähtökohtaisesti aiemmin hankittu ammattiosaaminen pitää hyväksilukea aina tutkintoon kuuluviin muihin kuin vapaasti valittaviin opintoihin. Tällöin ahotointi nopeuttaa opiskelijan valmistumista. Rajanvetona: jos opiskelijan osaaminen on muuta kuin OPS:ssa kuvattua niin tällöin se menee vapaavalintaisiin.

  4. Korkeakouluissa tulisi pyrkiä siihen, että ahotoinnin kautta saadut opintosuoritukset tulee arvioida asteikolla 1–5, etenkin jos ne sisällytetään tutkinnon muihin kuin vapaasti valittaviin opintoihin.

  5. Bolognan prosessin alueella suoritetut opinnot (ECTS), pitää hyväksyä opintoihin joko suoraan tai osaamisen tunnistamisen kautta, koska opintopisteet on määritetty samalla tavalla. Muissa EU:n ja Bolognan prosessin ulkopuolisissa maissa suoritetut opinnot tulee tarkastaa erikseen.

  6. Jos verrataan ulkomailla tai toisessa suomalaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja, niin periaatetasolla ne ovat sama asia. Näin ollen samat säännöt ja toimintatavat pätevät myös, kun siirrytään korkeakoulusta toiseen. Täytyy arvostaa muiden korkeakoulujen ja yliopistojen antamia tutkintoja ja suorituksia.

  7. Tekniikan alalla osaaminen on monesti helposti mitattavissa (esim. matematiikka, fysiikka, teknisen käsitteistön ymmärtäminen ja soveltaminen). Verrattaessa eri tekniikan alojen korkeakoulujen osaamiskuvauksia, ovat ne erittäin ympäripyöreitä. Ne eivät ole riittävän konkreettisia, jotta niitä voisi pystyä arvioimaan tarkemmin tai vertailemaan keskenään. Näin ollen osaamistavoitekuvauksissa osaaminen pitää pystyä kuvaamaan ja kirjoittamaan konkreettisemmin.

  8. Yhteistyössä työnantajien keskusjärjestöjen kanssa tulee laatia työssä hankitun osaamisen dokumentointia helpottava osaamistodistus, jossa työntekijän hankkima osaaminen pitää olla kuvattuna niin, että se tulee esiin opintoja hyödyttävällä tavalla (vertaaminen osaamiskuvauksiin).

  9. Työelämässä hankittu osaaminen pitää aina tuoda esiin osaamisen tunnistamisen kautta ja tämän lisäksi hakijan pitää dokumentoida oma työssä hankittu osaaminen esimerkiksi työkokemusanalyysia tms. hyödyntämällä. Maksimi opintopistemäärä, jonka voi saada työkokemuksesta on 15/30 opintopistettä.

  10. Opintojakso voidaan ahotoinnissa korvata joko kokonaan tai osittain. Pyritään kuitenkin siihen, että korvaavuus koskee kokonaisia opintojaksoja. Kovin pieniä osaamisalueita (0,5–1 opintopisteen luokkaa) ahotoinnin perusteella ei oteta käsittelyyn.

  11. Tekniikan työryhmän mukaan korkeakouluissa (yliopistot/ammattikorkeakoulut) voidaan hyväksilukea 5–7 opintopistettä varusmiesaikaisesta johtajakoulutuksesta, jolloin AUK ja RUK ovat myös samanarvoiset. Johtajakoulutus voidaan sijoittaa suoraan tutkintoon tai vapaasti valittaviin – tämä riippuu opiskelijan opintojen kokonaisuudesta.

  12.  Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen puitteissa on ryhdyttävä keräämään käytännön esimerkkejä korkeakoulujen AHOT-tilanteista ja miten ne on pystytty ratkaisemaan. Esimerkiksi www-sivuille koottava listaus korkeakoulukohtaisista esimerkeistä hyödyntäisi ja yhdentäisi AHOT-prosessia.

  13. Korkeakouluille pitää selvemmin määrätä henkilö tai henkilöt jotka vastaavat AHOT-prosessista korkeakoulun sisällä.

 


Liitetiedosto: